Kuva
Espoon kadut kertovat historiaa
Myötätuulenmäki kuulostaa osoitteena leppoisalta ja Kotikyläntie varsin kutsuvalta. Kauniita ja mielenkiintoisia kadunnimiä löytyy joka puolelta Espoota. Kuka ne oikein keksii?
Espoon kaupungin nimistönsuunnittelija Kaija Mallatin työhön kuuluu asemakaavojen nimien suunnittelu. Uusia kohteita tulee kehittyvään kaupunkiin jatkuvasti: katuja, toreja, puistoja ja jalankulkuteitä, jotka tarvitsevat nimen.
Nimistönsuunnittelun tarkoituksena on luoda ilmeikästä kaupunkikuvaa alueen historia ja ominaisuudet huomioiden. Olennaista on myös turvallisuus. Osoitteiden pitää erottua toisistaan, ettei hälytystilanteissa tapahdu sekaannuksia.
Espoon virallisessa katulistassa on tällä hetkellä yli 3000 nimeä. Kaija Mallat kertoo, mistä nimet ovat lähtöisin.
– Peruslähtökohtana on yleisesti alueen vanha nimistö. Jos sitä voidaan hyödyntää, siitä lähdetään aina liikkeelle. Asukkaille tuttu ja turvallinen, paikkaa leimaava nimistö on yleisin tapa nimiä suunniteltaessa. Jos ympäristö esimerkiksi kaavoituksen muutosten myötä muuttuu paljon, asukkaille on mukavaa, jos nimistö kuitenkin säilyy tuttuna.
Kotiseutuhistoriaa hyödynnetään vahvasti, ja alueen nimistöä kerätään myös haastattelemalla kuntalaisia. Haasteita työhön tuo se, että nimien tarve on suuri – ja kasvaa jatkuvasti.
Usein alueen historiasta löytyy aihepiiri tai teema, jonka ympärille nimistöä voi lähteä rakentamaan.
Merellinen Espoo
Merellisiä nimiä on paljon: aallokkoa, kuutteja ja kalastajaelämää. Iivisniemen Hyljekaari, Hyljemäki ja Hyljetie tulevat lähirannan vanhasta paikannimestä Själoren, jonka alkuosa on hyljettä merkitsevän ruotsin säl-sanan murteellinen muoto. Matinkylä oli olemassa jo 1500-luvulla Mattby-nimisenä kylänä meren rannalla. Sieltä löytyviä katuja ovat muun muassa Kalastajantie, Nuottaniementie ja Katiskatie. Matinkylän kaupunkikeskuksessa ja sen lähikortteleissa on otettu aihepiiriksi erityisesti kalamarkkinat.
Vanhana kaupankäyntipaikkana tunnettu kirkonmäki Mikkelässä sai puolestaan raha-aiheisen nimistön. Siksi alueelta löytyvät nykyään muun muassa sellaiset kadut kuin Kukkaromäki, Lanttikatu ja Taalaritie.
Teksti Tuija Holttinen Kuva Shutterstock
Juttu on julkaistu Kodikkaasti. -lehdessä 2/2020.