Ilmanvaihdon oikea käyttö parantaa sisäilman laatua

Huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet ovat keskeinen osa asumisviihtyvyyttä ja parantavat sisäilman laatua. Ilmanvaihtokoneen oikeaoppinen käyttö varmistaa, että ilmanvaihto toimii ja sisäilman laatu on hyvä.

Huoneistokohtaisia ilmanvaihtokoneita on kohteissamme tällä hetkellä 93 kiinteistössä ja 4 062 asunnossa.

– Vanhempien kohteiden ilmanvaihtojärjestelmiä on parannettu asentamalla kohteisiin perusparannuksessa huoneistokohtainen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, Espoon Asuntojen kunnossapitopäällikkö Mikael Mäkitalo kertoo.

Ensimmäiset koneellisella huoneistokohtaisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä varustetut kohteemme on rakennettu vuonna 1994.

– Vanhemmissa kohteissa ilmanvaihtokone voi sijaita vesikatolla tai yläpohjatilassa. Uudemmissa kohteissa se sijaitsee yleensä kylpyhuoneessa. Joissain kodeissa ilmanvaihtokone on yhdistetty osaksi keittiön liesikupua, Mäkitalo kertoo.

Tuloilman tulee olla raitista

Liian korkealla sisäänpuhalluslämpötilalla on negatiivisia vaikutuksia huoneilmaan. Ilmanvaihdon sisäänpuhalluslämpötilan tulisi olla +16…+18 astetta, jotta ilma sekoittuu tehokkaasti huoneilmaan.

– Jos tuloilman sisäänpuhalluslämpötila on liian korkea, lämmin tuloilma jää katon rajaan eikä sekoitu riittävän hyvin oleskelualueelle. Tällöin huoneilma voidaan kokea huonoksi tai tunkkaiseksi. Jos huoneilma lämpenee liiaksi, patterit lakkaavat lämmittämästä. Tällöin lattian rajassa voidaan kokea vedon tunnetta, Mäkitalo kertoo.

Mäkitalon mukaan sisäänpuhalluslämpötilan tulisi olla mahdollisimman alhainen, jotta tilan lämmitys tapahtuu tilan pääasiallisilla lämmittimillä eli pattereilla ja lattialämmityksellä. Tavoitelämpötila asunnoissamme on lämmityskaudella 21 astetta.

– Kodin pääasialliset lämmittimet ovat tarkkasäätöisempiä, reagoivat nopeammin lämpötilanmuutoksiin ja ottavat huomioon tilan lämpökuormat paremmin kuin ilmanvaihtokone, Mäkitalo sanoo.

– Liian korkea tuloilman sisäänpuhalluslämpötila heikentää sisäilman laatua ja aiheuttaa tarpeetonta energiankulutusta, hän lisää.

Oikein säädettynä sisäilma on miellyttävä

Asukkaan vastuulla on poistoilmaventtiilien ja keittiön liesikuvun puhdistuksesta huolehtiminen. 
Poistoilmaventtiileihin kertynyt pöly heikentää ilmanvaihdon toimintaa.

– Jos poistoilmaventtiilit ovat likaisia, jäteilmavirta pienenee, joka voi johtaa huoneiston ylipaineisuuteen ja ilmanvaihdon huonoon toimintaan. Ikkunoiden välitilan huurtuminen ja ulkolasin sisäpinnan jäätyminen on usein merkki vääristä painesuhteista. Pitkään jatkuessa ongelma voi aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteissa ja ikkunoiden käyttöiän lyhentymistä kosteuskuorman takia, Mäkitalo kertoo.

Huoneilman suhteellisen kosteuden suositustaso on talvella 25–40 prosenttia ja kesällä 40–60 prosenttia.

– Ilman suhteellinen kosteus ei saisi lämmityskaudella pitkäaikaisesti ylittää 45 prosenttia eikä muulloin 60 prosenttia. Korkea pitkään jatkuva suhteellinen kosteus voi aiheuttaa mikrobikasvun riskin rakenteiden sisäpinnoille, Mäkitalo kertoo.

Mäkitalon mukaan sisäilmaongelmia voi syntyä silloin, jos ilmanvaihto ei toimi oikein. Sisäilman laatu voi heikentyä esimerkiksi silloin, jos asukas säätää ilmanvaihtojärjestelmää omatoimisesti.

– Asukkaiden ei tulisi säätää poistoilmaventtiilien asetusarvoja, sillä ne vaikuttavat asunnon ilmamääriin ja sitä kautta huoneiston sisäilmaolosuhteisiin, Mäkitalo korostaa.

Ilmavirtoja ohjaamalla kosteus pysyy hallinnassa

Huoneistokohtaisissa ilmanvaihtokoneissa on yleensä kolme tai neljä tehoporrasta: vähimmäisteho, normaalikäyttö ja tehostusasetus.

– Vähimmäistehoa eli niin sanottua poissaolokäyttöä voidaan käyttää silloin, kun huoneistossa ei oleskella eikä siellä ole pyykkiä kuivumassa. Normaalikäyttöasetusta käytetään silloin kun huoneistossa oleskellaan eikä tehokkaalle ilmavirralle ole tarvetta, Mäkitalo opastaa.

Asukkaan ei tulisi kajota ilmanvaihtokoneen säätöihin omatoimisesti. Sen sijaan ilmanvaihtokoneen ilmavirtojen ohjaaminen on mahdollista ja tarpeellistakin.

– Ilmanvaihdon tehostaminen on tarpeellista esimerkiksi silloin kun huoneistossa laitetaan ruokaa, peseydytään, saunotaan, kuivataan pyykkiä tai kun tiloissa oleskelee suuri määrä ihmisiä. Tehostusta voidaan käyttää myös huoneiston viilentämiseen kesäöinä, Mäkitalo kertoo.

Teksti: Mia Weckström