Ruokahävikki kuriin: 12.–18.9. vietetään Hävikkiviikkoa

Suomalaisessa ruokaketjussa syömäkelpoista ruokaa menee hukkaan noin 360 miljoonaa kiloa vuosittain. Kotitalouksien osuus tästä on yli kolmasosan. Keskimäärin heitämme syömäkelpoista ruokaa roskiin vuodessa 20–25 kiloa/henkilö. 

Rahassa mitattuna jokainen heittää keskimäärin satasen edestä vuodessa roskiin syömäkelpoista ruokaa. Kaikkien kotitaloudet yhteenlaskettuina syömäkelpoista ruokaa menee roskiin noin 500 miljoonan euron arvosta. 

Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä, sillä ruoantuotannossa tarvitaan paljon maata, vettä ja muita resursseja. Samalla syntyy kasvihuonekaasupäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Jos ruoka päätyy hävikkiin, koko tuotantoketjussa aiheutuneet päästöt ovat syntyneet turhaan. 

Ruokahävikki liittyy globaaliin epätasa-arvoon. Samalla kun ruokahävikin määrä kasvaa maailmanlaajuisesti myös nälänhätä lisääntyy.

Kaikki mukaan vähentämään hävikkiä

Jos et ole aiemmin suuremmin kiinnittänyt huomiota oman kotitaloutesi ruokahävikkiin, nyt on oiva hetki aloittaa. Voit tarkkailla muutaman viikon ajan, mitä käyttökelpoista ruokaa sinun kotonasi päätyy vatsan sijaan roskikseen. Kun ongelmakohdat ovat löytyneet, voi ruokahävikkiä pyrkiä vähentämään pienillä tai vähän suuremmillakin teoilla. Ympäristö kiittää ja myös rahaa säästyy.

Pelasta ruoka roskikselta

• Hieman nuupahtaneista juureksista, yrteistä ja salaateista saa raikkaita, kun niitä liottaa hetken jääkylmässä vedessä.
   
• Nahistuneista juureksista voi tehdä sosekeittoa.
   
• Ylikypsistä ja nahistuneista hedelmistä voi tehdä smoothieta.
   
• Ylijääneistä keitetyistä perunoista voi valmistaa seuraavana päivänä paistettuja perunoita, pyttipannun, perunamunakkaan tai perunasalaatin.
   
• Kuivuneesta leivästä voi paistaa krutonkeja tai tehdä uunissa valkosipulileipiä. Sen voi myös hienontaa korppujauhoksi.

Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen

• Voit ottaa valokuvan jääkaappisi sisällöstä, jolloin näet kaupassa, mitä tuotteita jääkaapissasi jo on. Näin vältyt turhilta ostoksilta.
   
• Pakkauskoon valinnassa on oleellista se, että kaikki pakkauksessa oleva ruoka tulee käytettyä. Edullinen kilohinta ei merkitse säästöä, jos osa pakkauksesta jää käyttämättä.
   
• Järjestele kauppareissun jälkeen uudet tuotteet jääkaapin takaosaan ja jätä ensin käytettävät tuotteet etualalle. Näin pystyt näkemään yhdellä silmäyksellä, mitkä tuotteet pitää syödä ensin.
   
• Pidä kerran viikossa jääkaapin inventaariopäivä. 
   
• Erotatko parasta ennen -merkinnän ja viimeisen käyttöpäivä -merkinnän? Parasta ennen -merkintä tarkoittaa vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi.
   
• Jos kaapeissasi on pahan päivän varalle varattuna varmuusvaraa, muista käyttää tuotteet ennen niiden vanhenemista.
   
• Valmistetut ruoat tulee jäähdyttää nopeasti laittamalla ruokakattila esimerkiksi pesualtaaseen, jossa on kylmää vettä, tai talvella parvekkeelle hyvin suojattuna. Näin ne säilyvät pidempään.
   
• Jääkaapissa ruoat säilyvät tuoreina pidempään, kun ne säilytetään ilmatiiviissä astioissa.
   
• Jos ruokaa jää isompi satsi, se kannattaa pakastaa ja käyttää myöhemmin.
   
• Jos ruokaa jää vähän yli, siitä voi jatkaa seuraavana päivänä täysin uuden ruokalajin.
  Lisää voit lukea verkkoartikkelistamme.

Lisätietoa: 
havikkiviikko.fi 
www.saasyoda.fi
www.kuluttajaliitto.fi/materiaalit/ruokahavikki 

Kuva: Pixabay