Sosiaalinen isännöitsijä asumisen tukena

Jos asukkaalla on haasteita elämänhallinnan kanssa, se heijastuu moneen asiaan, myös asumiseen. Sosiaalisen isännöinnin avulla pyritään ennaltaehkäisemään ja selvittelemään asumiseen liittyviä ongelmia.

Sosiaalinen isännöitsijä Kati Mantila kertoo, että hänen puoleensa käännytään esimerkiksi silloin, jos on käynyt ilmi, että asukas on hoitanut asuntoaan puutteellisesti tai aiheuttanut häiriöitä. Myös naapurusten riita-asiat päätyvät usein sosiaalisen isännöitsijän pöydälle. Vuokravelkaan liittyviä asioita hoitavat puolestaan asumisneuvojat.

Sosiaalisella isännöitsijällä on laajat verkostot. Hän tekee yhteistyötä useiden viranomaistahojen, esimerkiksi aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja Seniori-infon kanssa.

Apua on saatavilla

Puutteet asunnon hoidossa voivat tulla esille esimerkiksi huoltokäynnin yhteydessä. Tieto voi tulla myös isännöitsijältä, naapureilta tai viranomaisilta, kuten sosiaalitoimelta. Myös asukas itse voi ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme. 

– Asunto voi mennä pikkuhiljaa huonoon kuntoon, jos asukkaan voimavarat ovat hiipuneet eikä hän ole jaksanut huolehtia kodin askareista, Kati selittää.  

Kyse voi olla esimerkiksi iäkkäästä ihmisestä, joka on sairastunut ja jolla ei ole läheisiä auttamassa eikä kykyä tai jaksamista selvittää mahdollisia tukimuotoja. 

Kun Kati saa tiedon yhteydenotosta, hän soittaa asukkaalle. – Keskustelemme ja käymme läpi hänen tilannettaan. Asukas on voinut esimerkiksi ajatella, ettei hänen pieni eläkkeensä riitä tukipalveluihin. Yhdessä yhteistyötahojemme kanssa kartoitamme asukkaan tilannetta, tuloja ja varallisuutta sekä mitä tukipalveluja hän voi saada.  

– Useimmiten asiat ovat ratkaistavissa. Tämän työn suola onkin se, kun tilanteet ratkeavat hyvin asukkaan kannalta ja asuminen voi jatkua normaalisti, Kati kiteyttää.

Naapurisopu on kaikkien etu

Yleensä samassa pihapiirissä asuminen sujuu luonnikkaasti. Joskus sukset voivat kuitenkin mennä ristiin.

– Jos naapurin käytös kismittää, usein paras tapa on ottaa asia esille hänen kanssaan asiallisesti ja ystävällisesti. Avoimella keskustelulla saadaan monia ongelmia ratkottua, Kati muistuttaa.

Jos naapureilla on erimielisyyksiä, joita he eivät saa keskenään ratkottua, sosiaalinen isännöitsijä voi tulla avuksi. Hän ei kuitenkaan ratkaise ongelmia, vaan johdattaa eripuran osapuolet keskusteluyhteyteen, niin että he voivat ratkaista asian keskenään tai tarvittaessa ulkopuolisen sovittelijan kanssa.

– Puolueeton sovittelija löytyy Naapuruussovittelun keskuksesta, jonka kanssa teemme yhteistyötä. Sovittelu ei ole oikotie onneen, mutta sillä saadaan hyvää aikaan. Asukkaat pääsevät juttelemaan keskenään, tulevat tutuiksi ja kuulevat, miten toinen kokee eripuraa aiheuttavan asian, Kati havainnollistaa. 

Jotta kaikilla olisi hyvä asua

Ihmisillä on hyvin erilaiset käsitykset, mikä on häiritsevää. Toisia ei häiritse kovakaan meteli, ja toisista pienikin kolahdus tuntuu häiritsevältä.

– Tyypillinen meille ilmoitettava asia on lasten kovaääninen leikki ja pallon pompottelu sisällä niin, että töminä kuuluu alakertaan. Lasten leikkimisestä kantautuvat äänet ovat kuitenkin yleensä normaaleja elämisen ääniä, Kati sanoo. 

Jatkuvaa ja kovaa melua, kuten taukoamatonta kovaäänistä musiikin kuuntelua, ei tarvitse kuitenkaan sietää. 

– Vuokranantajan toiveena tietenkin on, että kaikilla asukkailla olisi hyvä ja rauhallista asua. Tämä ei valitettavasti aina toteudu. Haluamme puuttua tilanteisiin ajoissa, että ne eivät pahenisi. Jokaisella on oikeus elää kodissa, jossa ei ole jatkuvaa meteliä tai muuta häiriötä, Kati korostaa.

Häiriötilanteissa toimi näin:

• Mikäli naapurin toiminta häiritsee, paras tapa on ottaa asia avoimesti hänen kanssaan puheeksi. Usein naapuri ei itse ole tajunnut häiritsevänsä.
• Jos puhuminen tuntuu vaikealta tai ei auta, voit ottaa yhteyttä isännöitsijään.
• Mikäli häiritseminen on törkeää tai koet sen uhkaavaksi, soita 112:een.
• Jos häiriöt ovat vakavia ja toistuvia, voit tehdä kirjallisen häiriöilmoituksen, jonka lomake löytyy verkkosivuiltamme. Lomakkeessa tulee olla vähintään kahden eri huoneistoissa asuvan henkilön allekirjoitus. 
• Olemme äskettäin ottaneet käyttöön sähköisen häiriöilmoituslomakkeen, jonka voi täyttää helposti verkossa ja myös allekirjoittaa sähköisesti. Allekirjoittamista varten jokaisella allekirjoittajalla tulee olla käytössään verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne.

Kuva: iStock