Kuva
Yhteistiloista asuntoja Karakalliotie 1:n peruskorjauksen yhteydessä
Energiatehokas, viihtyisä ja ympäristöön kauniisti istuva lopputulos. Karakalliontie 1:n peruskorjaus onnistui kaikessa tässä, ja lisäksi kiinteistöön rakennettiin kaksi uutta asuntoa.
Karakalliontie 1 A–H:n mittava peruskorjaus valmistui marraskuun 2023 alkupuolella. Vuotta aiemmin samalle tontille, Karakalliontie 1 J-K:hon valmistui uudiskohde, joka on ensimmäinen Joutsenmerkki-kohteemme. Yläkuvassa peruskorjauskohteen toinen talo erottuu upealla seinätaideteoksellaan, ja sen toinen talo näkyy taideteostalon päätyseinän takana. Uudiskohteen toinen talo on etuoikealla ja toinen talo jää kuvan ulkopuolelle.
Rakennuttamisjohtaja Pirjo Räihä kertoo, että Karakalliontie 1:n täydennysrakentamisen ja vanhan kiinteistön peruskorjauksen suunnittelu käynnistettiin samoihin aikoihin. – Karakalliontie 1 A-H on valmistunut vuonna 1967 ja peruskorjattu aiemmin 90-luvulla. Sen uusi peruskorjaus oli korjausohjelmassamme ajoitettuna näille vuosille, joten rakennushankkeiden suunnittelu samaan projektiin oli luontevaa.
Peruskorjattavan kohteen asukkaat asuivat kodeissaan koko remontin ajan. Tämä toi urakalle omat vaateensa, jotta turvallisuus oli taattu ja asumishaitta mahdollisimman vähäinen.
– Koska asukkaille koitui väkisinkin asumishaittaa, peruskorjaus ja uudisrakentaminen oli järkevää ajoittaa osittain samanaikaisiksi, jolloin haitan kestoa saatiin lyhennettyä. Pyrimme kaikin tavoin minimoimaan asumishaittaa, ja asukkaat suhtautuivat remontin tuomaan epämukavuuteen kärsivällisesti, kiitos heille siitä!
Yhteistilat nykytarpeisiin sopiviksi
– Peruskorjausten suunnittelun yhteydessä kartoitamme yhteisten tilojen toiminnallisuutta. Jos tehotonta tai käyttämätöntä yhteistilaa on paljon, voimme tutkia, soveltuisiko se asunnoiksi, Räihä kuvailee.
Joissain vanhoissa kohteissamme voi esimerkiksi olla monta saunaa, pukuhuonetta ja kerhotilaa. Vanhoissa taloissa voi myös olla käytöstä pois jääneitä kylmäkellareita.
– Tilojen tehostamista on mielekästä pohtia peruskorjauksen yhteydessä, koska tarvitsemme joka tapauksessa rakennusluvan. Uusien asuntojen tekemistä vanhaan kohteeseen koskevat määräykset tuovat omat haasteensa, joten varmistelemme kustannuksia ennen kuin rakentamiseen päädytään. Luonnollisesti keskeinen vaateemme on, että asunnoista tulee viihtyisiä.
Peruskorjaus mahdollisti kaksi uutta asuntoa
Karakalliontie 1 A–H on ensimmäinen kohteemme, jossa yhteistiloja päädyttiin muuttamaan asunnoiksi. Tavoitteenamme oli alun perin saada rakennettua neljä uutta asuntoa. Neljäksi asunnoksi tilat eivät taipuneet, mutta saimme rakennettua kaksi uutta kaksiota, joista toinen on 65 m2 ja toinen 49 m2.
Kohteen projektipäällikkö Petri Jyrkönen kertoo urakassa erityishuomioita vaativista seikoista.
– Yhteistiloissa tilankäyttö on suunniteltu eri tavoin kuin asunnoissa. Kun vanhaan taloon rakennetaan uutta, pitää ottaa huomioon nykymääräykset esimerkiksi huonekorkeudessa, talotekniikassa ja ilmanvaihdossa. Tarvitsimme poikkeamaluvan, sillä asuntoihin ei aivan saavutettu nykymääräysten mukaista huonekorkeutta, joka on 2,5 metriä.
Rakennusvalvonnasta saimme kiinteistön alkuperäisiä lähes 60 vuoden takaisia suunnitelmia, mutta niissä ja niiden toteutuksessa oli paljon eroja.
– Kaikesta vanhasta meillä ei ollut olemassa dokumentaatiota, joten piti varautua yllätyksiin ja muuttaa suunnitelmia lennosta. Isona yllätyksenä meille tuli alapohja, joka ei täyttänyt nykymääräyksiä. Vanha alapohja piti purkaa kokonaan pois, piti tehdä uudet kapillaarikatkot, lattiavalut ja lämmöneristeet, Jyrkönen listaa.
Kuva
Kuvassa yläpuolella: Peruskorjauksen yhteydessä vanhaan taloon rakennettiin kaksi uutta asuntoa. (Kuvat: Konsta Kosunen)
Energiatehokkuuden parantaminen keskiössä
Peruskorjauksessa punaisena lankana toimi energiatehokkuuden parantaminen. Kohteessa muun muassa uusittiin vesikatto, asennettiin poistoilmalämpöpumput ja tehtiin lisälämmöneristystä.
Asunnoissa uusittiin keittiöt, ikkunat ja erilliset wc:t. Kylpyhuoneet oli uusittu jo aiemmin. Parvekkeisiin asennettiin parvekelasit, parvekkeen taustaseinä uusittiin ja siihen asennettiin lisälämmöneristeet.
Tavoitteenamme peruskorjauksissa on, että kiinteistön energiatehokkuus paranee 30 prosentilla.
– Karakalliontie 1 A–H:n energiatehokkuuden parantamiseksi tehdyt toimenpiteet toivat toisen talon osalta 26 ja toisen talon osalta 18 prosentin parannuksen. Talojen välinen ero johtuu niiden sijainnista ilmansuuntiin nähden, kertoo Jyrkönen.
Tavoite 30 prosentin energiatehokkuuden paranemisesta on realistinen, jos uusitaan koko lämmitysjärjestelmä. Ikkunoiden ja ovien vaihtaminen sekä lisäeristeiden asentaminen eivät yleensä vielä yksin riitä tavoitteen saavuttamiseksi.
Vaikkei tavoitteeseen ihan päästykään, Pirjo Räihä on tyytyväinen saavutettuun energiatehokuuden paranemiseen. – Tärkeintä on, että saamme kaikissa korjauksissa parannettua energiatehokkuutta.
Uunituore upea lopputulos
Karakalliontie 1 A–H on arkkitehtuuriltaan klassisen kaunis ja malliesimerkki siitä, millaisia kohteita meidän kannattaa korjata. Ulkoa katsottuna ei välttämättä edes huomaa, että rintarinnan on vanhoja ja uusia taloja. – Todella onnistunut lopputulos, kehuu Pirjo Räihä.
Samaa mieltä on Petri Jyrkönen. – Omasta mielestäni lopputulos on upea, ja myös rakennusvalvonta antoi sille kiitosta. Meillä oli pätevä suunnitteluryhmä, pääsunnittelijana Kai Heimala, ja osaava urakoitsija Consti Korjausrakentaminen Oy, kiitos myös heille!
Täydennysrakentamisesta huolimatta kiinteistöllä on edelleen väljyyttä. Autopaikat olivat aiemmin uudiskorttelin paikalla, nyt ne ovat uudiskohteen pihakannen alla parkkitilassa. Vanhaa puustoa säilytettiin mahdollisimman paljon. Peruskorjaus- ja uudiskohteella on molemmilla omat erilliset pihat ja leikkipaikat, sen sijaan pysäköintitila ja jätekatos ovat yhteisiä.
Kuvassa alla: Karakalliontie 1:n kruunaa tuliterä seinätaide, Anni Kinnusen valokuvateos Sarastus. (Kuva: Ilkka Vuorinen)
Kuva
