Kuva
Osallistumme aktiivisesti Espoon ilmastopäästöjen vähentämiseen
Edistämme Espoon ilmastotavoitteita vähentämällä uudisrakentamisen päästöjä ja parantamalla energiatehokkuutta. Konkreettiset toimet, kuten vähähiiliset materiaalivalinnat ja tarkempi päästöjen seuranta, ovat keskeisessä roolissa matkalla kohti hiilineutraalia Espoota.
Lue tiivistelmä uutisesta
- Osallistuminen ilmastotyöhön: Espoon Asunnot oli mukana Espoon kaupungin Ilmastojohtamisen ja ilmastotyön talouskoosteet -projektissa, jossa selvitettiin rakentamisen kulutusperäisiä päästöjä. Sitowisen johdolla toteutettu työ tarkensi kokonaiskuvaa kaupunkikonsernin rakennuskannan ilmastopäästöistä.
- Nykyiset päästöt ja tavoitteet: Vuonna 2022 Espoon Asuntojen ja Tilapalveluiden rakennusten keskimääräiset päästöt olivat 37 kg CO₂e/m². Nämä päästöt on suhteutettu koko rakennuskantaan, ja tavoitteena on vähentää ne 7 kg CO₂e/m²:iin vuoteen 2025 mennessä ja 6 kg CO₂e/m²:iin vuoteen 2030 mennessä.
- Energiatehokkuus uudisrakentamisessa: Rakennamme kaikki uudet asuinkerrostalot A-energialuokkaan. Syyskuussa 2024 aloitetussa Finnoonkallio 2 -kohteessa suurin osa betonirakenteista toteutetaan vähähiilisenä (GWP.85), ja ontelolaattojen vähähiilisyys otetaan jatkossa lähtökohdaksi kaikissa uudishankkeissa. Lisäksi tavoitteena on siirtyä työmailla päästöttömän energian, kuten sähkön, kaukolämmön ja maalämmön, käyttöön.
- Korjausrakentamisen päästöjen hallinta: Suuren volyymin vuoksi myös korjausrakentamisesta syntyy merkittäviä päästöjä. Olemme kehittäneet tarkempia menetelmiä päästöjen laskentaan ja keskitymme vähentämään sekä energiankulutusta että materiaalien päästöjä.
- Lähitulevaisuuden toimia: Päivitämme ilmastotiekarttamme ja tarkennamme päästövähennystavoitteitamme ensi vuoden aikana. Lisäksi selvitämme uusia keinoja vähentää rakennusmateriaalien päästöjä, kuten päästörajojen asettamista eri materiaaliluokille.
Olimme mukana Espoon kaupungin Ilmastojohtamisen ja ilmastotyön talouskoosteet -projektissa, jossa kehitettiin tietopohjaa rakentamisen kulutusperäisistä päästöistä. Sitowisen johdolla toteutettu skenaariotyö syvensi kaupungin ymmärrystä rakentamisen päästökehityksestä ja tarkensi kokonaiskuvaa kaupunkikonsernin rakennuskannan ilmastopäästöistä.
Vuonna 2022 Tilapalveluiden ja Espoon Asuntojen rakennusten koko rakennuskantaan suhteutetut neliökohtaiset päästöt olivat keskimäärin 37 kg CO₂e kerrosneliömetriltä. Ennusteiden mukaan päästöt vähenevät 7 kg CO₂e/k-m²:iin vuoteen 2025 mennessä ja 6 kg CO₂e/k-m²:iin vuoteen 2030 mennessä.
Kuva
Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartan mukaisilla toimilla neliökohtainen hiilijalanjälki pienenee vuoteen 2030 mennessä jopa 83 % vuoden 2022 tasosta. Suurin vaikutus päästövähennyksiin tulee rakennuksiin hankittavan energian päästökertoimen laskusta, joka tippuu nollaan vuoteen 2025 mennessä. Tämän jälkeen merkittävimmäksi päästölähteeksi jäävät rakennusmateriaalien valmistuksesta aiheutuvat päästöt, joka näkyy kuvaajassa alla
Kuva
Rakentaminen on yksi Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartan painopisteistä. Kaupungin 80 prosentin päästövähennystavoite ei kuitenkaan sisällä kulutuksen päästöjä, eli niitä, jotka syntyvät Espoon rajojen ulkopuolella ja joita esimerkiksi rakennusmateriaalien valmistuksen päästöt ovat. Alueelliset ja kulutuspohjaiset laskennat eivät silti ole vaihtoehtoja toisilleen, vaan täydentävät toisiaan. Yhdessä ne tarjoavat kattavamman kuvan Espoon ja espoolaisten toiminnasta aiheutuvista ilmastovaikutuksista ja auttavat kohdentamaan päästövähennystoimia tehokkaasti.
Espoon Asuntojen päästövähennystoimet
Espoon Asuntojen osalta energiantuotannon markkinaperusteisesti lasketut päästöt ovat jo nollassa, sillä käyttämällämme sähköllä on ydinvoiman alkuperätakuu ja kaukolämmöllä uusiutuvan energian alkuperätakuu. Panostamme energiankulutuksen vähentämiseen kuitenkin edelleen.
- Uudisrakentaminen: Rakennamme kaikki uudet asuinkerrostalot A-energialuokkaan ja selvitämme jokaisessa hankkeessa maalämmön ja aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuudet.
- Peruskorjaukset: Tavoittelemme peruskorjausten yhteydessä merkittäviä energiatehokkuusparannuksia. Juuri valmistunut energiansäästöpotentiaalikartoitus tukee energiatehokkuustoimien suunnittelua.
Merkittävimmät uudisrakentamisen päästövähennyskeinot liittyvät betonirakenteisiin
Espoon Asuntojen suurimmat päästöt syntyvät markkinaperusteisesti laskettuna rakennusmateriaalien käytöstä. Yksi ilmastotiekarttamme tavoitteista onkin, että uudisrakentamisen päästöt pienenevät 40 % vuoden 2022 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite kattaa sekä rakennusmateriaalien käytön että työmaavaiheen päästöt.
Syyskuussa 2024 rakenteille lähtenyt Finnoonkallio 2 on ensimmäinen uudiskohteemme, jossa vähähiilisen (GWP.85) betonin käyttö on ollut vaatimus. Suurin osa kohteen betonirakenteista toteutetaan vähähiilisenä, ja ontelolaattojen vähähiilisyys määritellään jatkossa kaikkien uudishankkeiden lähtökohdaksi. Muiden rakenteiden osalta vähähiilisten vaihtoehtojen käyttöä laajennetaan Finnoonkallion kokemusten perusteella.
Työmaavaiheen päästöjen vähentämisen kannalta on tärkeää, että päästöt voidaan jatkossa laskea taulukkoarvojen sijaan todellisten hankekohtaisten tietojen perusteella. Kehitämme parhaillaan tähän seurantamenettelyä, ja tarkoitus on, että seurantaa tehdään yhdessä urakoitsijoiden kanssa.
Korjausrakentamisen päästölaskenta
Vaikka suurimmat päästöt syntyvät uudisrakentamisen rakennusmateriaalien käytöstä, myös korjausrakentamisessa käytettävistä rakennusmateriaaleista aiheutuu huomattavia päästöjä korjausrakentamisen suuren volyymin vuoksi. Olemme kehittäneet korjaushankkeiden päästöjen laskentaan tarkempia menetelmiä, joiden avulla voimme paremmin ohjata päästövähennyksiä sekä energiatehokkuuden että materiaalien päästöjen osalta.
Lähitulevaisuuden toimia
Vuonna 2025
- Päivitämme ilmastotiekarttamme vastaamaan vastuullisuusraportointidirektiivin (CSRD) vaateita ja tarkennamme päästövähennystavoitteitamme. Selvitämme vähähiilisen (GWP.85) betonin lisäksi muita keinoja vähentää materiaalipäästöjä, kuten päästörajojen asettamista eri materiaaliluokille.
- Alkavissa uudisrakennushankkeissa elinkaaren hiilijalanjäljen tavoitetaso on rakennuksen osuudelle 16 CO₂e/m²/a.
Lisäksi tavoitteemme on jatkossa edellyttää, että työmailla käytetään päästötöntä sähköä, kaukolämpöä tai maalämpöä.
Päästöjen vähentämisessä tiedolla johtamisella on olennainen rooli. Pyrimme tunnistamaan päästöjen lähteitä ja syntyvaiheita tulevaisuudessa entistä tarkemmin, ja ottamaan käyttöön vaikuttavimmat päästövähennyskeinot.