Kuva
Päästömme vähenivät selvästi, mutta suurin muutos selittyy laskentatavalla
Hiilijalanjälkemme pieneni vuonna 2025 selvästi edellisvuodesta. Muutos johtuu kuitenkin suurelta osin siitä, että laskemme päästömme aiempaa tarkemmin ja kattavammin.
Päästölaskennan tulokset
| Scope/Päästökategoria | 2025 | 2024 | Muutos | Muutosten syyt |
| tCO2e | tCO2e |
| ||
| Scope 1: Suorat päästöt (Omistetut ajoneuvot, omien laitteiden kylmäaineet) | 13 | 7 | 90 % | Kylmäainevuotoja oli kahdessa kohteessa, mikä nosti päästöjä. |
| Scope 2: Ostettu energia (tuotannon suorat päästöt, markkinaperusteinen) | 0 | 0,10 | -100 % | Kaikki sopimukset saatiin alkuperätakuulla varmennetuksi ja päästöt nollattua. |
| Scope 3 yhteensä | 23 876 | 36 504 | -35 % | |
| Kat. 1: Ostetut tuotteet ja palvelut (Esim. huolto, siivous, ylläpitokorjaukset) | 7 809 | 8 833 | -12 % | Ylläpitokorjauksista laskettiin merkittävästi suurempi osuus määräperusteisesti. Lisäksi saatiin seitsemältä toimittajalta päästölaskenta. |
| >Kat. 2: Käyttöomaisuus (Uudisrakentaminen ja laajat peruskorjaukset) | 12 132 | 17 598 | -31 % | Kaikki laajat peruskorjauskohteet laskettiin määräperusteisesti, joka vähentää laskennallisesti päästöjä merkittävästi. |
| Kat. 3: Energiantuotannon ylävirran päästöt ja energiajakelun häviöt | 2 332 | 7 948 | -71 % | Energiatuotannon ylävirran päästöt laskettiin tarkemmin tuotantojakauman perusteella, mikä pienensi päästöjä. Muutos johtuu pääosin laskentatavan tarkentumisesta, mutta myös uusiutuvan kaukolämmön päästöt ovat pienemmät kuin perinteisillä vaihtoehdoilla. |
| Kat. 4: Kuljetus ja jakelu (upstream) | 44 | 44 | 0 % | Päästöt samalla tasolla. |
| Kat. 5: Jätteet (toimiston ja asumisen jätteet ja jätevesi) | 745 | 1 028 | -28 % | Päästöt laskivat merkittävästi jätevedenkäsittelyn päästökertoimen pudotuksen myötä. |
| Kat. 6: Liikematkustus | 33 | 8 | 305 % | Kilometrikorvattuja ajoja oli merkittävästi enemmän, joka nosti kategorian päästöjä. Merkitys kokonaisuuteen edelleen pieni. |
| Kat. 7: Töihin matkustaminen | 35 | 37 | -7 % | Päästöt samalla tasolla. |
| Kat. 8: Itselle vuokrattu omaisuus (arkisto) | 17 | 26 | -33 % |
Sähkön jäännösjakauman päästökerroin oli huomattavasti pienempi, joka vähentää kategorioiden 8 ja 13 päästöjä. |
| Kat. 13: Ulosvuokrattu omaisuus (Asukkaiden sähkö, parkkihallit / pysäköintialueet) | 730 | 982 | -26 % | |
| Päästöt yhteensä | 23 890 | 36 511 | -35 % | Kokonaisuutena päästöt putoavat huomattavasti tarkentuneen laskennan takia. |
Kokonaispäästömme olivat viime vuonna yhteensä 23 890 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO₂e, vuonna 2024 kokonaispäästömme olivat 36 411 tCO₂e) markkinaperusteisesti laskettuna. Sijaintiin perustuvalla laskutavalla päästöt olivat 29 056 tCO₂e (53 822 tCO₂e).
Päästöjen vähenemisestä huolimatta tuloksia ei voi suoraan tulkita päästövähennykseksi, sillä merkittävä osa muutoksesta selittyy tarkentuneella laskennalla ja aiempaa kattavammalla datalla.
Suurimmat päästöt syntyvät rakentamisesta
Suurin osa päästöistämme syntyy rakentamisesta. Vuonna 2025 valmistui kolme uudiskohdetta, ja uudisrakentaminen aiheutti noin 39 prosenttia kokonaispäästöistämme, eli noin 9 762 tCO₂e.
Rakentamisen päästöt syntyvät erityisesti hankkimiemme rakennusmateriaalien, erityisesti betonin ja teräksen, valmistusvaiheessa sekä kuljetuksista ja työmaiden energiankäytöstä.
Myös peruskorjaukset aiheuttavat paljon päästöjä, sillä niissä uusitaan materiaaleja, puretaan vanhaa ja rakennetaan uutta. Vuonna 2025 peruskorjausten päästöt pienenivät osittain siksi, että laskentaa tarkennettiin ja päästöjä pystyttiin arvioimaan aiempaa realistisemmin.
Korjaukset ja hankinnat ovat toiseksi suurin päästölähde
Ostetut tuotteet ja palvelut muodostavat toiseksi suurimman päästöluokan ja vastaavat 35 prosentista kokonaispäästöistä. Niiden päästöt olivat viime vuonna 7 809 tCO₂e (2024: 8 833 tCO₂e).
Päästöjä syntyy erityisesti ylläpitokorjauksista, kiinteistöjen huollosta, siivouksesta sekä muista palveluista. Korjausrakentamisessa merkittäviä päästölähteitä ovat esimerkiksi lattioiden uusiminen, keittiölaitteiden vaihdot sekä hissien uusiminen.
Vuoden aikana esimerkiksi uusittiin yhteensä 2 222 kodinkonetta, kuten jääkaappeja, liesiä ja ilmanvaihtolaitteita. Lisäksi hissejä uusittiin 43 kappaletta, ja niiden päästöt laskettiin valmistajien ympäristöselosteiden perusteella.
Vuoden 2025 päästölaskennassa saimme seitsemältä palvelutoimittajalta aiempaa tarkempia päästötietoja meille tehdystä työstä. Näin pystymme arvioimaan palveluihin liittyviä päästöjä aiempaa tarkemmin ja kohdistamaan päästövähennystoimia paremmin.
Energiaratkaisumme ovat käytännössä päästöttömiä
Energiankäytön päästöt ovat meillä hyvin pienet. Ostetun energian suorat päästöt olivat vuonna 2025 nolla (0,1 tCO₂e), koska käyttämämme sähkö, kaukolämpö ja kaukokylmä ovat päästöttömiä.
Sähkö hankitaan pääosin yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa, ja sille hankitaan vuosittain ydinvoiman alkuperätakuu. Kaukolämpö puolestaan on Fortumin uusiutuvaa tuotetta, joka perustuu biomateriaaleihin ja hukkalämmön hyödyntämiseen.
Kun päästöjä tarkastellaan keskimääräisten päästökertoimien mukaan, energiankäytöstä syntyy kuitenkin päästöjä. Vuonna 2025 niitä oli 5 166 tCO₂e (2024: 17 312 tCO₂e). Tämä johtuu siitä, että laskennassa käytetään koko Suomen energiantuotannon keskiarvoja, vaikka käyttämämme energia on päästötöntä.
Vuonna 2025 tarkensimme myös energiantuotannon epäsuorien päästöjen laskentaa huomioimalla aiempaa paremmin hankkimiemme energiatuotteiden vaikutukset. Tämä pienensi kyseisen päästöluokan tuloksia. Osa muutoksesta johtuu laskentatavan kehittämisestä, mutta myös uusiutuvan energian valinnalla on merkittävä vaikutus.
Tarkempi data muuttaa kuvaa päästöistämme
Vuonna 2025 päästölaskentaa tarkennettiin merkittävästi. Aiemmin suuri osa päästöistä arvioitiin kustannusperusteisesti, mutta nyt yhä suurempi osa laskettiin todellisten materiaalien ja määrien perusteella.
Esimerkiksi korjaushankkeista 65 prosenttia pystyttiin laskemaan tarkasti, kun vuotta aiemmin osuus oli 33 prosenttia. Tämä näkyy erityisesti epäsuorissa päästöissä, jotka olivat kokonaisuudessaan 23 876 tCO₂e (36 504 tCO₂e).
– Tarkempi data auttaa meitä ymmärtämään, mistä päästöt oikeasti syntyvät. Sen ansiosta voimme kohdistaa päästövähennystoimet sinne, missä niillä on suurin vaikutus. Olemme esimerkiksi määrittäneet rakentamisessa käytettäville tuotteille päästörajoja, koska suurin osa päästöistämme aiheutuu niiden valmistuksesta, sanoo vastuullisuuspäällikkö Jonna Seppänen.
Edistämme päästövähennyksiä erityisesti rakentamisessa, materiaalivalinnoissa ja hankinnoissa. Tavoitteena on vähentää uudisrakentamisen päästöjä 40 prosenttia ja korjausrakentamisen päästöjä 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2024 tasosta.