Kulutuksen mukainen vesilaskutus uudis- ja putkiremontoitaviin kohteisiin
Osassa kiinteistöjämme laskutimme vedenkulutuksen huoneistokohtaisesti vuoteen 2015 asti. Jouduimme luopumaan tästä laskutustavasta vuoden 2015 alussa, koska käytössä olleiden manuaalisten vesimittareiden mittaustarkkuus ei enää vastannut TUKESin asettamia vaatimuksia.
– Manuaalisten vesimittareiden lukeminen ja hallinnointi oli lisäksi työlästä, ja lukemavirheet sekä mittareiden epätarkkuus aiheuttivat paljon reklamaatioita ja mittareiden vaihtoja, kertoo kiinteistöpäällikkö Hannu Rahkila.
Vuodesta 2015 alkaen vesikustannukset sisällytettiin kokonaisvuokraan osaksi kohteen hoitokuluja, jotka budjetoidaan kiinteistöittäin.
Kannattavuus edellä
EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaan 25.10.2020 mennessä kaikkien uusien asennettavien lämmönjakolaitteiden kulutusmittarien on oltava etäluettavia. Tämä vaatimus koskee muun muassa käyttöveden mittausta.
Nykylainsäädännön mukaan käyttöveden kulutuksen huoneistokohtaiseen etäluentaan perustuva laskutus on otettava käyttöön uudiskohteissa ja niissä vanhoissa kiinteistöissä, joissa tehdään putkistosaneeraus, joihin on haettu rakennuslupaa 23.11.2020 jälkeen.
– Ensisijaisesti teemme asennuksia sen mukaan, mitä laki velvoittaa. Kaikkiin kohteisiimme ei ole tällä hetkellä suunnitteilla huoneistokohtaista etäluettavaa vedenmittausta ja siihen perustuvaa laskutusta, koska se olisi suuri kertainvestointi ja kokonaistaloudellisesti kannattamatonta.
Rahkilan mukaan investointi maksaisi useita miljoonia euroja. Korkokustannukset ja hoitokulut ovat nousseet, ja kiinteistöjen korjaustarve kasvaa tulevina vuosina. Tämän vuoksi joudumme hyvin tarkkaan priorisoimaan ja ajoittamaan investointeja, jotta voimme varmistaa kohtuuhintaisen vuokrakehityksen.
– Koska toimimme omakustannusperusteisesti, kaikki kustannukset vaikuttavat viime kädessä vuokrien suuruuteen, Rahkila muistuttaa.
Olemassa olevien kiinteistöjemme osalta olemme teettäneet selvityksen huoneistokohtaisen etäluettavan vedenmittauksen ja laskutuksen käyttöönoton kannattavuudesta. Tässä on huomioitu kustannukset, jotka koituvat etäluettavien kylmän ja lämpimän veden mittareiden sekä huoneistonäyttöjen ja keskusyksikköjen hankinnasta, asennuksesta, huollosta, tietojärjestelmistä sekä laskutuksesta.
– Selvityksen perusteella investointia ei saisi maksettua takaisin vesimittareiden teknisen käyttöiän aikana.
Selvitämme lisämahdollisuuksia
Vuoden 2024 huhtikuussa otimme käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän, joka toimii myös huoneistokohtaisen vedenkulutuksen laskutusjärjestelmänä. – Tällä hetkellä meillä on käynnissä laskutusprosessin hiominen sujuvaksi, jotta meidän on tulevaisuudessa mahdollista liittää lisää kiinteistöjä etäluentaan perustuvaan laskutukseen, Rahkila kertoo.
Meillä on jonkin verran sellaisia uudempia kiinteistöjä, joihin on aiemmin asennettu etäluettavat vesimittarit. Selvitämme vuoden 2025 aikana, miten nämä kohteet saataisiin liitettyä laskutusjärjestelmiimme.
Huoneistokohtaisen vedenkäytön laskutuksen perusteena tulee olla sekä kylmän että lämpimän veden etämittaus. Vanhemmille kiinteistöille ei ole suunnitteilla kulutuksen mukaista vesilaskutusta ainakaan lähiaikoina, sillä niillä on hyvin erilaiset tekniset lähtökohdat huoneistokohtaisten etäluettavien vesimittarien asentamiselle kuin uudemmilla.
– Vuosikymmenten aikana vedenmittaukseen liittyvät määräykset ovat vaihdelleet. Tämän vuoksi osaan taloistamme ei ole aikanaan asennettu lainkaan manuaalisesti luettavia vesimittareita, osaan on asennettu sekä lämpimän että kylmän veden mittarit, ja osaan vain jompikumpi, Rahkila havainnollistaa.
Seuraamme kuitenkin aktiivisesti etäluettavien vesimittareiden kehitystä, kustannuksia sekä asennuksen teknistä toteutettavuutta ja kannattavuutta. Siten huoneistokohtaisten etäluettavien vesimittareiden asennus muihinkin kohteisiin on mahdollista, jos se tulevaisuudessa osoittautuu kannattavaksi.
Vedensäästö kannattaa
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n mukaan pääkaupunkiseudun asukas käyttää keskimäärin 139 litraa vettä vuorokaudessa. Espoon Asuntojen kiinteistöillä vuonna 2023 vettä kului yhtä asukasta kohden keskimäärin 148 litraa vuorokaudessa.
Tällä hetkellä meillä on viisi kiinteistöä ja yhteensä 368 asuntoa, joissa vedenkäyttö laskutetaan kulutuksen mukaan. Näissä kohteissa huoneistokohtaisten vesimittareiden mittausjärjestelmä lukee mittarin etänä ja reaaliajassa. Asukkaat saavat vesilaskun kerran kuussa kuluttamansa vesimäärän mukaan. Laskussa näkyy erikseen kylmän ja lämpimän veden kulutus. Lämmin vesi on hieman kalliimpaa, koska veden lämmittämiseen kuluu energiaa.
– Kun käyttöveden laskutus perustuu mitattuun kulutukseen, asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa oman vesilaskunsa suuruuteen ja vedenkäyttö on usein maltillisempaa.
Motivan ja Työtehoseuran vuonna 2019 tekemän vedenkulutuksen mittaustietojen mukaan keskimääräinen vedenkulutus kohteissa, joissa oli vesimittari, oli kymmenen litraa/henkilö/vuorokausi pienempi kuin kohteissa, joissa ei ollut vesimittaria.
Omien kokemustemme mukaan vedenkäyttö on keskimäärin 15–20 prosenttia vähäisempää niissä huoneistoissa, joissa asukkaat maksavat vedestä oman kulutuksensa mukaan.
– Vedensäästö kannattaa, oli käytössä sitten huoneistokohtainen vesilaskutus tai ei. Säästö kannattaa jo ympäristönäkökulmasta, ja lisäksi kaikki kulutus vaikuttaa viime kädessä vuokratasoon, Hannu Rahkila kannustaa.
Kuva: iStock