Pelipöydässä nauru raikaa

Kerhohuoneella tuoksuu kahvi ja uuninlämpöiset pasteijat, ja kipoissa on tarjolla karkkeja. Kengät jätetään siististi ovensuuhun, kun porukkaa astelee sisälle. Holmankorpi kolmessa on alkamassa peli-ilta. 

Paikalla ovat asukastoimikunnan puheenjohtaja Mari Sarvi-Eronen, varapuheenjohtaja Mona, sihteerinä toimiva Vonne, asukastoimikunnan jäsenet Christa ja Ana sekä talon asukkaat Aaro ja Juuso. Puheensorina vaimenee hetkeksi, kun pelilauta nostetaan pöytään. Tänään pelataan yhteisestä päätöksestä Scrabblea.

– Tehdäänkö joukkueet? Kuka haluaa olla minun parini, joku kysyy.

Peli pääsee käyntiin, ja pian jutustelu vaihtuu nauruksi. Pelilaudalle ilmestyy sanoja, jotka ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Ana kehottaa hakemaan lisää syömistä.

– Taitaa verensokerit olla kohdallaan, hän tuumaa.

Uusi alku

Holmankorpi 3 sijaitsee Friisilässä rauhallisella paikalla luonnon keskellä. Pienkerrostalo pitää sisällään 64 asuntoa yksiöistä kolmioihin.

– Lintukotohan tämä on, Vonne sanoo.

– Ja mikä parasta, naapuriapu toimii. Itselläni on neljä koiraa, ja tarvittaessa on aina lenkittäjiä löytynyt.

Ruotsinkielinen Mona jättää tällä kertaa pelin väliin, jotta joukkueet saavat tasaluvut. Se ei häntä haittaa, sillä yhdessäolo on joka tapauksessa tärkein asia.

– Naapureista on tullut minulle vuosien varrella ystäviä. Käymme yhdessä jumpassa, kävelemässä ja vaikka teatterissa. Ennen täällä oli paljon lapsia, ja nyt me aikuiset olemme jääneet tänne, 24 vuotta talossa asunut Mona kertoo.

Mari sen sijaan muutti Holmankorpeen kahden tyttärensä kanssa vasta vuonna 2011. Hän muistelee, kuinka kaikki ottivat heidät ystävällisesti vastaan.

– Nyt jatkan samalla linjalla, kun tänne tulee uusia asukkaita. Taidan olla isääni tullut, kun jään aina suustani kiinni.

Kun asukastoimikunta käynnistyi pitkän tauon jälkeen uudestaan kolmisen vuotta sitten, Mari otti vetovastuun. Sen jälkeen toimintaa onkin ollut monenlaista. Asukkaiden kesken vallitsee vapaa sana: suunnitelmia saa heitellä villisti.

– Viime vuonna järjestimme uuden vuoden juhlan, ja tälle vuodelle on vielä pikkujoulut harkinnassa. Puhetta on ollut myös karaokeillasta ja naapuritalon kanssa yhdessä järjestettävästä kirpputorista. Kesäisin grillaamme ja vietämme yhdessä aikaa pihalla. Ensi kesäksi on tarkoitus hankkia ainakin Mölkky. Tänne kerhohuoneelle mahtuisi vanha televisio, josta voisimme sitten katsella yhdessä elokuvia ja urheilua, Mari luettelee.

Arkena tai sunnuntaina

Peli-iltoja – pienimuotoisia bileitä, niin kuin Ana sanoo – on Holmankorvessa pidetty syksystä 2022 lähtien; noin kerran kuukaudessa joku arki-ilta tai sunnuntaisin. Keskiviikkoisin joku saattaa vielä jatkaa lenkkisaunaan. Hiljaisuus alkaa aina kymmeneltä.

– Isännöitsijämme vinkkasi meille, että ostakaa tänne pelejä. Teimme työtä käskettyä, eikä siihen paljon houkutteluja tarvittu, Mari muistelee.

Pelaajia on tavallisesti neljästä kahdeksaan. Yleensä aikaa kuluu parisen tuntia, mutta yhdessä on sovittu, että keskenkään ei peliä jätetä. Seuraavasta kerrasta sovitaan pelaamisen lomassa, ja Vonne laittaa rappukäytäviin hyvissä ajoin ilmoitukset ajankohdasta kaikille asukkaille tiedoksi. Marilla ja Monalla on kerhohuoneelle avaimet, joten heistä jompikumpi tulee peli-iltoina avaamaan ovet. Tilaa voi varata myös asukkaiden omiin tilaisuuksiin, kuten syntymäpäiväjuhliin tai valmistujaisiin.

Pelissä on edetty varsin sopuisasti. Toimittajakin pääsee osallistumaan, toki tasapuolisesti kaikkien joukkueiden selän takana. Juuri ennen jaloittelutaukoa Juuso kiteyttää illan tärkeimmän annin:

– Kivempi täällä on olla kuin yksin kotona.

Teksti Hanna Ojanpää
Kuvat Timo Porthan