Yli viisi miljoonaa kiloa jätettä
Jätettä kertyi vuonna 2022 kiinteistöillämme 1,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Sekajätteen, muovin ja lasin määrät nousivat edellisvuodesta hieman, kartongin määrä nousi peräti 2,5 prosenttia. Metallijätteen määrä pysyi ennallaan, ja ainoastaan biojätteen määrä laski.
Kauas ei tarvitse lähteä saadakseen jätteet lajitelluiksi, sillä kiinteistöillämme on keräysastiat biojätteelle, kartongille, lasille, paperille, metallille, sekajätteelle ja muoville. Lähes kaikilla kiinteistöistämme kerätään myös sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (SER).
Vähemmän biojätettä, enemmän kartonkia
Jätetilastot kertovat, miten paljon kussakin lajitteluastiassa on jätettä. Tilastoissa näkyy kuhunkin lajitteluastiaan laitetun jätteen määrä, ei se, onko jäte laitettu sille kuuluvaan jäteastiaan. Esimerkiksi sekajätteen määrässä näkyy myös sekajäteastiaan laitetut muut jätelajit.
Biojätteen määrän vähenemiselle biojäteastioissa voi olla monia syitä. Ihmiset ovat aiempaa kiinnostuneita ympäristöasioista ja välttävät hävikkiruoan syntymistä, mikä on hieno suunta. Toisaalta moni on siirtynyt koronarajoitteiden jälkeen kotoa etätöistä toimistoille ja syömään lounasravintoloihin, jolloin ruokaa ei välttämättä valmisteta kotona yhtä paljon kuin vuonna 2021. Biojätettä voi myös joutua aiempaa enemmän sekajätteen joukkoon, mikä olisi valitettava suunta.
Samaten syynä kartonkijätteen nousuun voi olla se, että ihmiset lajittelevat aiempaa säntillisemmin kartongit tai sitten se, että kartonkijätettä syntyy aiempaa reippaasti enemmän esimerkiksi nettiostosten suosion noustua.
Kiinteistöillämme kerättyjen jätelajien osuus
Sekajäte 76,1 %
Biojäte 10,2 %
Kartonki 7 %
Muovi 4,8 %
Lasi 1,4 %
Metalli 0,6 %
Vain lajiteltu jäte voidaan hyödyntää
Eri jätelajit ovat liian arvokkaita tuhlattavaksi sekajätteen joukossa, sillä vain lajiteltu ja kierrätetty jäte voidaan hyödyntää uudestaan teollisuuden raaka-aineena. Jos jätettä ei lajitella, jätevoimala pystyy kyllä hyödyntämään jätteessä olevan energian tuottamalla siitä sähköä ja lämpöä, mutta kun jäte poltetaan, menetetään sen sisältämä raaka-aine.
HSY:n syksyllä 2021 tekemän jätetutkimuksen perusteella asukkaat lajittelevat jätteensä aikaisempaa paremmin. Tekemistä löytyy kuitenkin vielä paljon, sillä sekajätteestä peräti 80 prosenttia olisi ollut lajiteltavissa kierrätykseen. Meidänkin sekajäteastioihimme on siten päätynyt muutama miljoona kiloa jätettä, joka olisi ollut lajiteltavissa.
Erityisesti biojätteen lajittelussa olisi parantamisen varaa, sillä pääkaupunkiseudulla lähes 40 prosenttia sekajäteastioiden sisällöstä on biojätettä. Keskimäärin jokainen pääkaupunkiseudun asukas heittää ruokaa ja puutarhajätettä sekajätteeseen kilon viikossa. Myös muovia on edelleen paljon sekajätteen joukossa, keskimäärin 13,5 prosenttia, mutta muovin määrä on laskenut aiempiin vuosiin verrattuna.
Lajittelu säästää ympäristön lisäksi rahaa, sillä sekajätteen kerääminen on muita jätelajeja kalliimpaa. Rahaa säästää myös jäteastioiden tyhjentäminen oikea-aikaisesti, sillä jäteastian tyhjennys maksaa saman verran riippumatta siitä onko se tyhjä tai täysi.
Jos jäteastiat ovat jatkuvasti puolityhjiä, asiasta kannattaa ilmoittaa meille sähköpostitse asiakaspalvelu@espoonasunnot.fi, jolloin tyhjennysvälejä voidaan harventaa. Harvemmat tyhjennysvälit vähentävät myös raskasta liikennettä kiinteistöllä.
Lähde sinäkin mukaan luomaan kestävämpää tulevaisuutta lajittelemalla roskat!
> Lajittelupulmissa auttaa HSY:n jäteopas.
> Tuntuuko, ettei kodissasi ole tilaa lajittelulle? Lue Kulmilla-lehdessä joulukuussa 2021 julkaisemamme juttu Lisää tilaa lajittelulle, ja samalla voit katsoa juttuun liittyvän videon.
> HSY:n Sortti-keräysautot kiertävät Espoossa 3.4.–4.5.2023. Keräysautot ottavat maksutta vastaan vaarallista jätettä sekä metalli- ja sähköromua. Keräysautojen pysähdyspaikat löydät HSY:n verkkosivuilta.