Vapaaehtoisuus toiminnan ytimessä – Naapuruustalo Matinkylässä tapahtuu monenlaista

Oleskelutilassa on esillä useita erilaisia viherkasveja. 

Isomman oleskelutilan, pianohuoneen, pöydän ääreen istuu Naapuruustalon aktiivikävijä ja vapaaehtoinen Kari Kosonen. Pian huoneeseen saapuu myös talon yhteisökoordinaattori Annastiina Ylistalo, joka tervehtii Kososta lämpimästi. On selkeää, että kaksikko on toisilleen entuudestaan tuttu pitkältä ajalta.

–  Monipuolisen toiminnan myötä meille on rakentunut tänne tiivis ja toisistaan huolta pitävä yhteisö, kertoo Ylistalo, ja Kosonen haluaa jatkaa välittömästi:

–  Paikka on ehdottomasti avainasemassa yhteisöllisyyden rakentamisen kannalta. Täällä pidetään toisista huolta – jos joku tuttu ei saavu talolle hetkeen, soitellaan perään ja kysellään vointia.

Kosonen todellakin tietää mistä puhuu, sillä hän on ollut mukana Naapuruustalon toiminnassa mukana vuodesta 2011 saakka.  Reilu kymmenen vuotta aikaisemmin Espoossa alueelta toiselle muuttanut Kosonen koki vahvaa yksinäisyyttä ja Kososen tytär huomasi isänsä ahdingon, ja hän ohjasi Kososen Kalliolan toiminnan pariin. Sillä tiellä hän on edelleen. 

Kari Kosonen on ehtinyt olemaan monessa mukana Naapuruustalo Matinkylässä. 

Kalliola-konserni on yhteiskunnallinen toimija, joka rakentuu Kalliolan Setlementti ry:stä ja sen omistamasta Kalliolan Klinikka Oy:sta. Tavoitteena on tarjota toimintaa ja palveluita, joilla lisätään niin yksilön kuin yhteisönkin hyvinvointia. Matinkylän Naapuruustalo on kaikille avoin kohtaamispaikka, jonne saa tulla viettämään aikaa, tapaamaan ystäviä ja alueen asukkaita, kahvittelemaan tai vaikkapa osallistumaan talossa järjestettävään ryhmätoimintaan.

–  Meillä tapahtuu täällä monenlaista: organisoimme yhdessä yhteistyökumppanien ja vapaaehtoisten kanssa muun muassa ryhmä- ja olohuonetoimintaa, tapahtumia sekä suomen kielen opetusta. Lisäksi olemme kävijöidemme kanssa vahvasti mukana alueen kehittämistyössä. Kaikki toiminta perustuu tiiviiseen yhteistyöhön niin Naapuruustalon kävijöiden kuin monien järjestöjen välillä, ja esimerkiksi suuri osa ryhmätoimintamme on vapaaehtoisten vetämää, kertoo Ylistalo. 
Ryhmätoiminnan rakentamisessa keskeistä on ihmisten jo olemassa oleva osaaminen, esim. suomen kielen opetuksesta vastaavat eläkkeellä olevat Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoiset, monien eri alojen osaajat.

–  Ihmisillä on paljon voimavaroja, joita haluamme tuoda näkyväksi. Vapaaehtoisten roolia tässä ei voi tarpeeksi korostaa – emme olisi mitään ilman vapaaehtoisiamme, Ylistalo hehkuttaa.

Toimintaa toiveiden pohjalta

Naapuruustalon toimintaa kehitetään hyvin paljolti kävijöiden toiveiden ja tarpeiden pohjalta, eli kuka tahansa voi aloittaa tai ehdottaa toivomaansa toimintaa. Kosonen on pistänyt pystyyn niin kutsutun ”äijäryhmän”, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2012 saakka. 

Äijäryhmä sai alkunsa kahvipöytäkeskustelussa, jossa Kosonen ehdotti vertaisryhmää miehille. Ensimmäisessä kokoontumisessa oli mukana kolme miestä ja myöhemmin vakikävijöiden määrä kasvoi kahteentoista. Ryhmä on vuosien varrella toteuttanut monipuolisesti eri asioita kävijöiden toiveiden mukaan: teatteri- ja elokuvakäyntejä, museovierailuja sekä puutöiden tekemistä. Lisäksi ryhmä on järjestänyt Naapuruustalolle erilaisia luentoja, joista monet ovat koskeneet terveyttä ja elintapoja. Kulttuurivierailut ja luennot ovat olleet koko Naapuruustalon väelle avoimia riippumatta siitä, ovatko he miesryhmän jäseniä.

–  Luennot ovat olleet todella pidettyjä. Täällä naapuruustalon ”luentosalissa” ollaan istuttu tiiviistikin 40 hengen voimin, Kosonen kertoo ja naurahtaa hyväntuulisesti.

Yhteisön apu löytyy läheltä

Järjestetyn toiminnan ohessa Kososen vetämä ryhmä on ollut aina valmiina silloin, kun apua tarvitaan. Tämä nousi esiin vuonna 2015, kun taiteilija Anne Siirtolan Matinkylän asukkaiden ja Setlementtiliiton avustuksella tuottamaa Life Book -yhteisötaideteosta oltiin laittamassa esille. Teoksien kiinnityksestä vastaava Siirtolan puoliso loukkasi kätensä, eikä voinut ryhtyä hommiin. Silloin Kosonen riensi apuun ryhmäläisten Masan, Paten ja Hannun kanssa. Nelikko kiinnitti näyttelyn Matinkadun ylikulkusiltaan, jotta se saatiin ajallaan esille.

Sittemmin näyttely jouduttiin ottamaan pois sillan kunnostustöiden takia. Teokset olivat varastoituna useamman vuoden, kunnes tänä vuonna heräsi ajatus näyttelyn pystyttämisestä uudelleen. Teoksien siltaan kiinnittäminen ei kuitenkaan ollut enää vaihtoehto, joten teoksien kiinnitykseen piti kehittää uusia ratkaisuja.

– Suunnittelin puulevyt, jotka tehtiin Omniassa Wili Virtasen toimesta. Tämän jälkeen emalilevyteokset sommiteltiin puulevyille. Sommittelussa auttoivat Masa, Hannu ja Sirkka Ruikkala, jolla oli iso osuus teoksien esille saamisessa, Kosonen kertoo. Ruikkala on muun muassa Matinkylä-seuran jäsen ja toimelias alueaktiivi, joka on ollut monella tavalla mukana kehittämässä Matinkylän alueen yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä.

Life Book -yhteisötaideteos on nykyään esillä Naapuruustalo Matinkylän edustalla olevissa betonipylväissä.

Kun emalilevyt oli saatu kiinni puulevyihin, oli aika kiinnittää nämä Matinkatu 7:n pylväisiin Naapuruustalon ulkopuolelle. Teokset saatiin jälleen ihmisten nähtäville kesäkuisena perjantaina 7.6.2024.

Nyt Naapuruustalolla vierailevat ja paikan ohi kulkevat pääsevät ihastelemaan teoksia, joissa kohtaavat hienosti eri-ikäisten, erilaisista taustoista ja lähtökohdista tulevien ihmisten ajatukset – aivan niin kuin Naapuruustalossakin. 

Kuvat ja teksti: Niina Talvensaari